Kesäkukkien hoito
Kesäkukat ovat pääasiassa helppohoitoisia. Kesäkukat voidaan istuttaa suuriin ruukkuihin, parvekelaatikoihin ja amppeleihin ulos parvekkeelle ja terassille. Kesäkukat sopivat myös kukkapenkkeihin. On hienonnäköistä yhdistellä eri lajeja sekä korkeita, matalia ja riippuvia kasveja. Joissakin lajeissa on kauniit lehdet, jotka yhdessä kukkien kanssa saavat aikaan ihastuttavan vaikutelman.
Koska kesäkukat ulos?
Kevään ensimmäisiin istutuksiin kannattaa valita pientä pakkasta sietäviä lajeja. Alin lämpötila on kasvikohtainen, mutta mitään kiirettä ei kannata ulos istuttamisella pitää. Kasvit voi hallaöiksi peittää harsolla tai siirtää ne sisälle. Pientä pakkasta kestäviä ryhmäkasveja ovat esimerkiksi orvokki, lemmikki, kelloköynnös, punakosmos, neilikat, verbena, hopeavillakko ja hopeakäpälä. Osa kasveista karaistuu kesän myötä ja kestää syksyllä enemmän kylmää kuin keväällä. Tällainen kasvi on esimerkiksi marketta.
Tärkeimmät hoitotyöt
Kastelu ja lannoittaminen ovat tärkeimmät kesäkukkien hoitotyöt. Myös rikkakasvit tulee poistaa, sillä ne vievät kasvuvoiman ja valon istutetuilta kasveilta. Kesäkukkia kannattaa lannoittaa joka kastelun yhteydessä veteen liukenevalla kastelulannoitteella. Moni kesäkukka jaksaa kukoistaa paremmin, kun siitä nyppii kuihtuneet kukat pois. Nypittäviä kasveja ovat mm. orvokki, marketta, tähtisilmä, petunia, pelargoni, samettikukka ja leijonankita.
Varjoon vai aurinkoon?
Kuivaan ja aurinkoiseen paikkaan kannattaa istuttaa kesäkukkalajeja, jotka pystyvät varastoimaan vettä lehtiinsä ja versoihinsa. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi marketta, daalia, samettikukka ja verbenat. Edellä mainitut lajit sietävät jopa hetken kuivuutta. Suurin osa kesäkukista viihtyy parhaiten auringossa, kunhan veden saannista huolehditaan. Näitä ovat edellisten lisäksi pelargonia, tähtisilmä ja kiinanneilikka.
Puolivarjoisaan paikkaan taas soveltuvat mm. siniviuhka, lobeli, tupakat, kelloköynnös, hopeakäpälä, mustasilmäsusanna, elämänlanka, kelloköynnös ja kiipeävät kasvit.
Varjoisalla kasvupaikalla on myös omat lajinsa. Näitä ovat kasvit, joilla on hennot, ohuet lehdet – ja jotka eivät voi varastoida vettä edellä mainittujen tavoin. Varjoisan paikan kesäkukkia ovat esimerkiksi kesäbegonia, lobelia, lumihiutale, verenpisara, petunia ja ahkeraliisa.
Lajikekohtaisia hoito-ohjeita
• Begonia on kylmänarka, joten se sopii aurinkoon tai puolivarjoon. Begonia pitää tasaisesta kosteudesta, ei kuitenkaan märkyydestä.
• Kelloköynnös kukkii parhaiten erittäin aurinkoisella paikalla. Se ei kestä hallaa.
• Daalia viihtyy lämpimällä paikalla eikä siedä hallaa. Se vaatii runsaasti lannoitusta ja vettä. Daalian juurakot voi talvettaa kuivassa, pakkasettomassa paikassa.
• Hopeavitja eli hopeaputous pitää lämpimästä kasvupaikasta ja kestää hieman kuivuuttakin.
• Timanttikukka avaa kukkansa vain aurinkoisella paikalla ja kestää hyvin kuumaa ja kuivaa. Se sietää syksyllä pientä hallaa.
• Mustasilmäsusanna viihtyy aurinkoisessa ja lämpimässä paikassa. Sitä lannoitetaan ja kastellaan kohtuullisesti. Se ei kestä tuulta eikä hallaa.
• Orvokki, jonka liikakastelua on vältettävä. Liian pitkiksi venyneet versot leikataan lyhyeksi, jolloin saadaan aikaan uutta kukintaa.
• Marketta, joka pitää tasaisesta kosteudesta ja lannoituksesta.
• Tähtisilmä jota kastellaan kohtuullisesti. Se voi pitää pienen tauon kukinnassa, mutta jaksaa sitten taas kukkia pitkälle syksyyn.
• Petunia, joka ei pidä sateesta vaan viihtyy lämpimällä ja valoisalla kasvupaikalla ja halajaa säännöllistä kastelua ja lannoitusta.
• Pelargoni , jonka kuihtuneiden kukintojen kukkavarret poistetaan tyvestä asti. Kukintaa auttaa myös säännöllinen lannoitus ja kohtuullinen kastelu.
• Samettikukka, joka viihtyy reilussa auringon paisteessa ja kestää hieman kuivahtamistakin.
• Leijonankita, jonka kuihtuneet kukkavarret leikataan kokonaan pois. Se viihtyy auringossa ja puolivarjossa sekä kestää pientä hallaa.
• Miljoonakello vaatii lannoitusta koko kesän ajan, vettä kohtuullisesti.
• Verenpisara tarvitsee runsaasti vettä ja säännöllistä lannoitusta. Liian kuivissa oloissa kukat putoavat helposti.
• Ahkeraliisaa kastellaan kohtuullisesti, ei kestä märkää.
• Lobelia tarvitsee tasaista kastelua ja lannoitusta läpi kesän.
• Enkelinsilmäpelargoni vaatii kukkiakseen säännöllistä lannoitusta ja kohtuullista kastelua.
• Keijunmekko kukkii runsaasti syksyyn saakka saadessaan tasaisesti vettä ja lannoitusta. Sen voi talvettaa valoisassa ja viileässä paikassa.
• Siniviuhka pitää tasaisesta kosteudesta, lannoitetta annetaan pari-kolme kertaa kuussa.
• Lumihiutale lannoitetaan kerran viikossa ja pidetään tasaisen kosteana, kuivahtaminen heikentää kukintaa.
• Verbena eli rautayrtti pitää kohtuullisesta kastelusta ja lannoituksesta. Se sietää pientä hallaa.